Jokaisella on omat demoninsa. Tämä on tarina minun omastani

Huomasin tänään jotain joka olisi pitänyt jo tietää... Mutta annan itselleni anteeksi, koska on jo muutenkin niin monta asiaa väärin tehty että ei se yksi siellä kasan päällä haittaa... Luulisin...  Joka aamu laitan itselleni leivän. Vaalea täysjyvä paahtoleipä, mutta en koskaan syö sitä! Paahdan,laitan lautaselle ja voitelen mutta en koskaan syö sitä! Kun pääsen sohvalle istumaan en edes ajattele syöväni sitä. Luen kirjaa tai seläilen kännykkää. Kello 7.24 otan ikean muovilautasen käteeni ja revin leivän niin taitavasti että se näyttää syödyltä jätän kuoret lautaselle. Otan ylijäänet palat ja tiputan ne roskikseen kaivan niille pienen pesän jota kukaan ei nää, tänään kävi toisin. Unohdin! Unohdin kaivaa sen pesän! Äiti löysi leivät ja siitä seurasia huutoa.

Tiedän kyllä millaista tuhlausta se on mutta mä en syö! EN!